Ei ole poikien riemulla rajaa, kun lunta satoi..
Mähän olin aivan varman että Taavi pistää liinat kiinni ulko-ovella. Mutta niin se oli vain aamulla reippaasti jahdannut lumipaakkuja mitä lenteli tassuista. Nyt kun ei ole lehtiä, pitää jahdata lunta. Tuolla se nenä maassa tonkii menemään ja pomppii kuin jänis. Manukin on herännyt eloon ja on pihalla oikein pirtsakka poika.
Manun kanssa ollaan omaksi iloksi harjoiteltu jotain temppuja sirkuksen ja koiratanssin väliltä. Ympäripyörähdyksenhän se onkin jo osannut, siihen ollaan tehty haastetta että pyörähtää ympäri hypystä. Syliin se osaa hypätä ja sitä ollaan muokattu niin, että pidän jalkojani hiukan koukussa josta se saa ponnistaa. Myöskin ihan peruspomppuja ollaan treenailtu. Olisi kiva opettaa sille jonkin vanteen läpi hyppäämisen eri liikkeistä. Hulahula-vanne taitaa olla liian iso, tosin sillä olisi hyvä treenata. Tämmöinen sekopäinen pomppiminen tuntuu kyllä olevan eniten Manun mieleen. Hommassa ei ole minkään sortin päätä eikä häntää, saatika tavotteita, joten se sopii meille ;)
Treenatessa oon pitänyt Taavia hihnassa ja hihna mun vyötärölle sidottuna. Sitä kun ei meidän jutut kiinnosta, niin ollaan saatu Manun kanssa ''työrauha''. Manuhan saa olla ihan irti, siitä kun on tullut fiksu poika. Tuossa yksi päivä sain Taaville taas nauraa, kun Manun kanssa harjoiteltiin ympäripyörähdystä niin Taavikin yritti matkia perässä. Ei se yhtä hyvin onnistunut, mutta kyllä siitä namin sai! Pitäisi kyllä joskus saada kuvattua videolle näitä meidän touhuja.
Kuvat on otettu vanhalla kameralla ja näyttää ihan kamerakännykän laadulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti