Ollaan taas muutaman kerran käyty puistoilemassa ja ei sieltä kyllä puhtaana selviä. Aluksi menee hyvin niin kauan, jos ei muita koiria ole, varsinkaan isoja. Noilla isoilla koirilla tuntuu olevan tapana pyöritellä poikia kumoon.
Sunnuntaina oli joku ihan pöhkö koira, joka jyräsi yli kuin tavarajuna. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Taavi murisi ja sähisi toiselle koiralle. Mutta kukapa sitä haluaisi tulla jyrättäväksi kuralammikkoon. Manukin osansa sai, aluksi yritin sen komenteluja hillitä, mutta loppua kohti en enää jaksanut. Ei millään pahalla, mutta se vieras koira oli hyvinkin rasittava.
Samalla kertaa oli pojilla myös treffit erään kääpiöpinseritytön kanssa. Taavihan tunnetusti meni häntä vispaten ja kroppa kiemurrellen tutustumaan uuteen tulokkaaseen. Manu näytti ihan ujolta koulupojalta, joka ei uskalla mennä juttelemaan tytölle. Mutta hyvin ne tuli toimeen, Manun kanssa keppiä jahtasivat. Välillä Taavi kävi katsastamassa tilanteen ja lähti sitten tutkimaan paikkoja.
Normaalistihan Manu murisee muille, jos yrittävät ottaa keppiä tai lelua.
Kuten kuvasta näkyy, taitaa poikaa vähän ujostuttaa ;)
Tässä olen yrittänyt tutkia ensi vuoden näyttelyitä ja miettiä, minne Taavin kanssa suuntaisimme. Eipä näillä näkymin ole tiedossa kuin Tampere kv. Ehkä Tuurin miljoonakoiraan voisimme mennä, tulisi samalla tehtyä Ähtärin reissu. Taidamme siis palata kehään vasta keväällä, jos ei ihmeempia tule.
Manun kanssa voitaisiin palata tokoilemaan kurssin merkein sitten, kun alkaa aurinko lämmittämään. Agilityä olisi niin mahtava päästä kokeilemaan, mutta ilmeisesti täällä päin kursseille on muutama muukin halukas ja hinnat sen mukaiset. Täytyisi mun hommata parempi palkkainen työ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti