Ohituskurssi II

Eilen oli toinen ja viimeinen ohituskurssi -päivä. 

Samalla tekniikalla mentiin kuin ensimmäisellä kerralla: ohiteltiin ja vaihdettiin suuntaa, jos koira jäi tuijottamaan. Tällä kerralla ohiteltiin aluksi saman parin kanssa, mitä viime kerralla. Sitten sekoitettiin pareja ja lopuksi oltiin kaikki yhtäaikaan kentällä. 

Ensimmäisen parin kohdalla Manu piti katseen tiiviisti muhun päin. Toisen parin kohdalla sitä ei edes kiinnostanut millään tavalla ohi kulkeva koira. Koko porukan ollessa kentällä, Manu oli sitä mieltä, että tämä touhu on ihan turhaa; kyllä mä osaan olla nätisti. Eli itse kurssilla emme päässeet näyttämään, miten kotona toimitaan ja käyttäydytään. Manu oli aivan eri koira tuolla. Koko ajan vain tuijottaa mua ja makupalaa, ''olen maailman kiltein ja kivoin''. Jopa piilossa haukkuva koirakaan ei saanut minkäänlaista tunnereaktiota aikaan, vaikka normaalisti oltaisiin heti katsomassa ''kuka missä täh?!''.

Tästä päätellen taitaa osa syynä kotikäytökseen olla pienimuotoinen reviiritietoisuus ja siihen lisättynä muutamat ahdistavat kohtaamiset vieraiden koirien kanssa. Tai sitten Manu ajatteli, että taas me ollaan jollain kurssilla, joten täytyy käyttäytyä nätisti. Oltiin niin pientä nössykkää siellä, mutta kotiin tullessa sitten saikin nauraa tuolle, kun kiltteys katosi samantien ja sisällä Manu päätti alkaa mun kanssa painimaan. Silloin esitettiinkin niin hurjaa petoa ja pehmokäärmekin saatiin selätettyä :) On se vaan niin tohlo koira, ei ainakaan tylsää ole.

Kylläpä tuosta kurssista nyt jotain on jäänyt muistiin. Viime viikko ollaan ohiteltu koiria kiihtyen, mutta kertaakaan ei ole alkanut rähisemään. Manulla tosin taitaa olla jotain ''roturasismiakin'' tässä touhussa. Ohitettiin pientä koiraa - kiihtyy ja alkaa vikisemään. Heti tuon jälkeen tuli kultainennoutaja vastaan, eikä mitään. Ei yhtään mitään, ei edes päin katsonut. Tietty tässäkin voi olla se, että 95% ohitettavista pikkukoirista räkyttää ja rähisee takaisin. Eipä nyt heti ainakaan tule mieleen, olisiko joku isompi koira aloittanut rähinän. Tai harvemmin Manu aloittaa rähinää, räjähtää kyllä heti, jos ohitettava jotain sanoo. Niin ja tuli tuossa taannoin meille tuntematon kääpiöpinserikin vastaan, eikä Manu siitä välittänyt yhtään. Noh, ehkä me Manun kanssa saadaa luottamus takaisin joku kaunis päivä.