Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Tässä iltasella aloin pohdiskelemaan, miksi on pitänyt nähdä niin paljon vaivaa, kun on keksinyt koirille lempinimeä. Manun kanssa se oli kaikkein vaikeinta. Muistan kuinka mulla oli pitkä lista eri vaihtoehtoja, perus suominimistä hieman eksoottisimpiin. Lähtökohta oli kuitenkin se, että nimi on helposti lausuttavissa. Ensin Manusta piti tulla tyyliin Tico-Rico-Taco.. Sitten keksin, että Mauno! Noh, suuhun sopi paremmin Manu ja Mauno jäi lempinimen lempinimeksi. Kun Manu oli jo jonkin aikaan ollut ja aloin jo pohdiskelemaan mahdollisen toisen koiran nimeä, suosikiksi tuli Tahvo. Seuraava koira on Tahvo vaikka mikä olisi. Eipä tullut Tahvoa, entäs sitten Tauno. Ei Taavi ollut yhtään Tahvon näköinen tai oloinen ja Taunon sijasta Taavi sopi paremmin suuhun sanottavaksi. Tauno jäi lempinimen lempinimeksi. Nyt on siis Mauno ja Tauno. Tuleekohan joskus Rauno? Tänään kuitenkin tulin siihen tulokseen, että on se ja sama, minkä nimeksi antaa, kun yhtäkkiä huomaa koiralla olevan lempinimen lempinimiä ties mitä kaikkea. Ja koirat vielä tunnistavat ne omakseen. Tässä tulee mieleen oma lapsuus ja se, kun äiti suuttuessaan aina käytti mun oikeaa nimeä. Sama pätee koiriinkin. Kun koirien tottelevaisuudessa on ongelmia tai tekevät tuhmuuksia, tulee käskytettyä virallisilla Manu ja Taavi nimillä. Muulloin ne ovatkin kaikkea muuta. Pihlasta nyt ei ole päässyt tulemaan mitään isoa listaa eri nimiä, kun se ei täällä virallisesti asusta. Neiti Pee, Piipi ja Pimpula. Pihla on muuten tälläkin hetkellä täällä hoidossa, että terveisiä lukijoille siltä jos joku kaipailee neidin kuulumisia :)

Listaan tähän poikien eniten käytettävät lempinimet.
Manu = Mauno, Manfred, Manuel(Manuelli), Mansku, Bansku, Mauno-Makkara, Makkara, Anu, Ansku, Nauno, Nanu, Naksu, Muksu, Moksu, Mouksu, Puksu
Taavi = Tauno, Taapi, Aapi, Tapi, Api, Papi, Tiivi-Taavi, Apiainen, Tuupi, Tuhru, Nuhru, Puupi, Uupi, Apsi(-apina)

Toisinaan jotkut vieraat kysyvät useamman kerran, että mikäs sen nimi olikaan, kun itse kutsun niitä milloin milläkin nimellä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Sitten kuulumisiin...

Neiti Pee on täällä taas kyläilemässä määrittelemättömän ajan. Parisen viikkoa se on tuossa nyt pyörinyt. On muuten neiti muuttunut sitten viime kerran. Olen positiivisesti yllättynyt, meinaako se ihan aikuistua? Enää ei ole ollut havaittavissa mitään pentumaisia juonitteluja vaan se on ollut ihan jalat maassa ja sen kanssa on ollut oikein mukavaa. Näyttelyissähän tuo on käynyt tie missä, etten enää itsekään pysy perillä. Tältä joulukuussa kaksi vuotta täyttävältä koiralta löytyy jo tällainen tittelirivi jalostustietojärjestelmästä BY MVA BY JMVA LV JMVA EE JMVA HeJW-14 LVV-15 BYV-15. Hieno reissunainen!

Manun ja Taavin elämässä ei ole tapahtunut mitään erikoista. Manulla vähän meinaa olla ruuan/mahan kanssa pienoisia ongelmia ja siihen ollaan yritetty keksiä ratkaisua. Se kyllä syö hyvin ja sonta on normaalia, mutta sitä sontaa tulee joka lenkillä parikin kertaa. Laihtunut on jonkin verran, joten toisin sanoen ruoka ei imeydy. Matokuurinkin on saanut, mutta sekään ei ole tilannetta helpottanut. Ruoka on ollut samaa nyt ainakin vuoden ajan, joten ei ainakaan mistään muutoksesta johdu. Ellei sitten tuo sapuska ole muuttunut. Kuitenkin kokeiluksi tilasin netistä toista sapuskaa ja nyt odotellaan sen saapumista. Näiden ongelmien kanssa heti kolkuttelee takaraivossa se Manun suolistotulehdus jokusen vuoden takaa, ettei se nyt vaan ole syynä. Inhottavia tämmöiset, eläinlääkäriin sitten taas suunnataan jos ei tilanne parane uuden ruuan myötä. Hiukan kuitenkin elättelen toiveita tuon ruuan suhteen, kun Taavissakin on ollut havaittavissa tiheentynyttä sontimisen tarvetta. Se ei kuitenkaan niin paha ole, mutta Manu nyt reagoi niin herkästi kaikkeen. Toivottavasti tämä selviää ilman suurempia ongelmia.