15. marraskuuta 2012

Puistoa ja olemista


Oman sairaslomani kunniaksi käytiin poikien kanssa puistoilemassa. Lyhyeksi reissuksi se tosin jäi, kun oli sen verran märkää. Pojat siellä pyöri lammikkoja pitkin, kun piti ottaa pientä matsia vinttikoiran kanssa. Manu oli korvien sisuksia myöten kurassa, Taavilla meni välillä takki nurinkurin (koska joku laiskimus ei ole jaksanut ommella jalkalenkkejä)... Hauskaa kuitenkin oli, etenkin Taavilla. Manu on nykyään semmoinen nyhverö, että seisoo vain jalkojen vieressä. Kyllä se pari kertaa yritti leikkiä, mutta huudoksi se aina meni.  En tiedä tulisiko toimeen paremmin pienten koirien kanssa, ei ainakaan ole pelkona jäädä jalkoihin.

Kiitos kauniiden talvisäiden, olemme suurimmaksi osaksi olleet vain sisätiloissa. Vettä sataa joka päivä, toisinaan tuulee niin kovasti että koirat menee maata myöten... Ehkä hieman alkaa jo kyllästyttämään. Lenkkitietkin on jo niin kurassa, ettei tuolta kyllä puhtaana selviä. Nurmikollakin saa kohta kahlata. Kumisaappaat olisi ihan kivat. 

Taavistakin löytyi uusia ilmeitä;











Viime viikonloppuna kävimme taas Ähtärissä ja siellä saimme nauttia hetken talvesta. Kyllähän se lumi kerkisi jo ennen sunnuntaita sulamaan, mutta sainpa pari talvikuvaa. Tuliaisena vietiin Hessulle talvitakki ja vilkkuvalo pantaan. Tosin saa nähdä tarvitseeko takkia tänä talvena, vielä näyttäisi aika heikolta. 





Kimppuun!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti