Hetken tuo aurinko kerkesi paistamaan ja pojat pääsi jäälle nakuilemaan. Taavi oli tänään todella kuvauksellinen, mutta surkea kuvaaja onnistui kohdistamaan kameransa jonnekin aivan muualle kuin koiraan... Tässä nyt osa kuvista, joista jotain selkoa saa:
Taavihan oli aivan sekopää-fiiliksellä. Kai se oli mukava tuuletella kainaloita auringonpaisteessa. Saisi tuo aurinko kyllä vierailla useamminkin. Näillä näkymin säätiedote tosin lupaa taas pakkasta enemmän kuin pari astetta...
En tiedä onko ilman lämpeneminen vai joku muu syyllinen, kun ensin alkoi Manulla karvat harventua naamasta + mahan alta ja nyt Taavilla on mahan alta karvat hiukan harventunut. Taavilla tosin näkyy kasvavan uutta karvaa tilalle toisin kuin Manulla. En yhtään muista tapahtuiko samaa viime talvena Manun kohdalla, sen aikaisista kuvistakaan ei selvää ota. Tuossa muutama viikko sitten molemmat hilseili urakalla, kun ulkoa tultiin mutta sekin on nyt rauhoittunut. Muuten pojat ovat ihan kunnossa, ei ole mitään ylimääräisiä kutinoita tms. Ruokavaliokaan ei mitään muutoksia ole kokenut. Ainoa uusi on Neu ja voisi sen kokeeksi jättää tauolle. Tai ainakin Manun kanssa kokeilla, sille kun kelpaa kuivatkin nappulat.
Tässä nyt viikonloppua odotellessa, että päästään Ähtäriin lomailemaan. Pojat saa kirmailla suurimman osan ajasta ilman remmejä (ja sääntöjä). Tosin huhujen mukaan muorilan nurkilla olisi susihukka käynyt tiirailemassa, joten ei niitä ihan valtoimenaan uskalla päästää juoksemaan. Hessukaan ei ole pimeällä uskaltanut poistua etupihalta ja tuijottelee aina tielle/metsään päin... Pannoitetun naarassuden liikkeistä löytyy infoa netistä ja reviiri kulkee niiltä tiluksilta. Noh, toivottavasti me emme kohtaa koskaan.
Ai niin, pitkän pohdinnan jälkeen ilmoitin Manun agilitykurssille. Vielä ei kuitenkaan ole tullut varmistusta, mahtuuko kurssille. Luento-osuus olisi huhtikuun lopulla ja käytännön harjoituksia olisi sen jälkeen 5 kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti