Lähdettiin taas käymään Ähtärissä viikonloppukyläilemässä. Pojat sai heittää aivot narikkaan ja pääsivät nauttimaan vapaasta maailaiselämästä. Lauantaina oli sen verran nätti sää, että käytiin aamuretkellä läheisellä rannalla. Sai edes muutamia aurinkoisia talvikuvia, tai siis muutama sata.
On tuo järkkäri vaan petollinen kamera, kun niitä kuvia tuppaa olemaan aina sen päälle sata vaikka omasta mielestä otin vain muutaman. Ostoslistalla onkin ulkoinen kovalevy, niin saisi kuvat tungettua sinne. Tällähän hetkellä niitä on ainakin tuhat muistitikulla ja toinen tuhat koneella. Tarkoituksena on kyllä poistaa kaikki julkaisukelvottomat kuvat, mutta ei niistä aina malta luopua.
Aamuretkellä kahlailtiin lumessa, kunnes pojat hoksasi että hankihan kantaa niiden painon. Kulkivat kyllä varovasti jalat levällään, jos sattuukin hanki pettämään. Taavilla oli havaittavissa pieniä kuulo-ongelmia, kun se löysi puun juurelta jotain mielenkiintoista. Yleensä se kuulee mut vasta siinä vaiheessa kun karjaisen isolla äänellä ''tänne'', joskus se pitää käydä hakemassa. Tuollaisissa tilanteissa Manu tulee nappulat vinkuen luokse viimeistään silloin, kun katoan näköpiiristä. Taavi taas kokee katoamistilaisuutensa tulleen, jos mua ei näy. Manun kanssa näitä tilanteita tosin on hyvin harvassa enää. Taavi onkin tuossa mukavassa murkkuiässä.
Rannalla Manu koki kauhun hetkiä, kun ei uskaltanut tulla laiturilta alas. Ilmeisesti pelkäsi lumen pettävän alta, jos hän sieltä hyppää alas (kuten Hessulle kävi). Taaviakin vähäisen laiturilla jänskätti, mutta se sentään pääsi omin avuin pois. Manuhan piti lopulta käydä hakemassa.
Mitään sen ihmeellisempää ei viikonloppuna ollut. Mummulassa saivat juoksennella. Niin joo, Manu-possulle tuli vastaan ruoka joka ei kelvannut - lampaan jauheliha. En tiedä mikä hieno haju siinä oli, kun Taavikin yritti niskaansa siihen hieroa. Se kuitenkin lopulta söi ruokansa mukisematta. Manu vain irvisteli kupillaan eikä syönyt ollenkaan. Onneksi Manulle menee raksut kuivanakin, joten sai tyytyä tylsään sapuskaan viikonloppuna.
Niin ja tänä aamuna Taavi oksensi kaikki viikonlopun aikana syödyt roskat ja tikut. Oli kyllä nätille pallolle kerääntynyt kaikki törky, kuin olisi kissan oksentama karvapallo ollut. On se kumma juttu, kun maalla pitää syödä kaikki mitä irti lähtee...Taavin kanssa suuntaamme 16.02. mätsäreihin, jotka järjestetään Hervannan mustissa ja mirrissä.
Löysin aitasta minisukset, joten pakkohan sitä oli laittaa Hessu valjaisiin ja kokeilla osaako vetää. Vauhti ei päätä huimannut, mutta kyllä me eteenpäin mentiin ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti