Takaisin arkeen

Sairastelut on sairastettu ja ollaan päästy palaamaan normaaliin arkeen. Taavin yskä oli hieman sitkeämmässä, mutta näyttäisi nyt olevan yskät yskitty - ainakin energisyydestä päätellen. Tämän taudin aikana on hyvin tullut huomattua, miten se vaikuttaa koirien mielentilaan. Nukkuvat enemmän, eivätkä ole niin kauheasti menossa mukana. Niin Manun kuin Taavinkin ensimmäisenä terveempänä päivänä oli ero kuin yöllä ja päivällä, leikkiminen oli taas niiiin hauskaa! Manu kiemurteli sohvan selkänojaa kuin pikkuvauva ja Taavi kaiveli palloa esiin. Pihlaan tauti ei sen rajummin iskenyt, muutamana päivänä yski satunnaisesti. Poikien pahimpaan yskäaikaan Pihla kyllä hienosti antoi niiden olla rauhassa, eikä käynyt normaaliin tapaan kiusaamassa. Kävi vain välillä haistelemassa ja jatkoi matkaansa muualle.

Eilen käytiin tekemässä sairastelun jälkeinen ensimmäinen pidempi lenkki. Tai ei me kaukana käyty, mutta ajallisesti pidempi - ja saivat Manu ja Pihla juosta metsässä jonkin tovin käpyjä jahdaten. Taavikin sai mahdollisuuden vapaanaoloon, mutta niin oli kovat vietit taas, että joutui tyytymään hihnassa olemiseen. Käytiin vähän seikkailemassa muuallakin ja löydettiin hieno rinne, joka ilmeisesti on talvella pulkkamäkenä. Harmi vain, kun mäen alapuolella oli asutusta, niin ei voinut koirien kanssa vetää mäkitreeniä. Siinä tuli haaveiltuakin, että olisi aika unelmatontti, kun rinteen yläpuolelle rakentaisi talon ja aitaisi koko rinteen koiria varten.. Ja komiat olisi maisemat! Puuttuu vain se pari miljoonaa, että sellaisen saisi...

Yritin latailla yhtä rallivideota metsäreissulta, mutta eihän tämä siihen suostu..
Alla pieni mäkipätkä koirien spurtista.

Syksylle meillä olisi pieniä maisemanvaihtosuunnitelmia.. ehkä, jos asiat menee, niin kuin olen suunnitellut. Ellen nyt täältä päin saa erästä työpaikkaa, suuntaan koirien kanssa Ähtäriin opiskelemaan puusepän opinnot loppuun. Koirillehan se passaisi oikein hyvin, rallia päivästä toiseen. Noh, viikon parin päästä pitäisi asiat selvitä.